Monet meistä ajattelevat mustavalkoisesti: ollaan joko töissä tai eläkkeellä. ”Nythän sinulla alkoivat kissanpäivät”, totesi tuttava tuoreelle eläkeläiselle, pieni kateuden värinä äänessään. Eikö vanhuuseläkkeellä oleva voi tehdä töitä? Kyllä voi, ja YLE:n (18.5.) mukaan lisää töitä haluaisi jopa 30.000 eläkeläistä. Eläkeläiset tuovat joustoa työmarkkinoille tilkitsemällä työvoiman tarpeita sijaisuuksissa, osa-aikatyössä ja nuorempien vieroksumissa tehtävissä. Eläkeläisiä toimii myös yrittäjinä. Monille sopivat keikkatyöt, joiden tahdin saa itse määrätä. Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuosina 2007–2018 työssä käyvien eläkkeensaajien määrä on kasvanut yli 30 prosenttia. Määrällisesti puhutaan jopa 150.000 työssä käyvän eläkeläisen joukosta.
Työ motivoi eläkkeelläkin
Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on usein osa-aikaista ja enemmän tai vähemmän epäsäännöllistä. Työssä käyvät vanhuuseläkeläiset saavat selvästi keskimääräistä korkeampaa työeläkettä. Se merkinnee sitä, että työtä ei tehdä ensisijaisesti pienen eläkkeen vuoksi vaan pikemminkin oman kiinnostuksen ja motivaation perusteella. Moni haluaa käyttää kertynyttä asiantuntemustaan yhteiskunnan hyväksi. Toki joillekin lisätienesti on tärkeä toimeentulon ja elintason kohottaja.
Eläkkeen ja työn rajapinta murtumassa
Eläkkeen ja työn rajaa säädellään vanhuuseläkeikien perusteella. Kun työeläkelakeja säädettiin 1960-luvun alussa, suomalaisen miehen keski-ikä oli noin 65 vuotta. Vuosikymmenien varrella on tehty monenlaisia eläkepoliittisia ratkaisuja, usein työttömyyden hoitoon liittyen. Aktiivi työuralta siirryttiin kymmenenkin vuotta ennen vanhuuseläkeikää työttömyyseläkeputkeen. Vähitellen varhainen eläkkeelle hakeutuminen muuttui hyväksyttäväksi ja pitkän työuran tavoittelun tilalle tuli varhaisen työstä poistumisen odotus, vaikka terveydentila parani ja elinaika piteni. Eläkeputkiajattelun tuotoksena syntyi sukupolvisopimus siitä, että työt kuuluukin jättää jo varhain nuoremmille. Puhutaan kolmannesta iästä, joka oikeuttaa työstä vapaisiin, terveisiin vuosikymmeniin työuran jälkeen.
Työllisyysaste on tärkeä mittari
Kansantaloudellisesti 65-vuotiaat kuuluvat huoltosuhteen mukaan huollettavaan väestönosaan. Työllisyysaste on työllisten osuus 15–64-vuotiaista. Hallitus haluaa nostaa tavoitettaan 75 %:n työllisyysasteesta ylöspäin. 65 vuotta täyttäneet työssäkäyvät jäävät tilastoteknisistä syistä ulkopuolelle, vaikka tämä kasvava joukko vaikuttaisi merkittävästi työllisyysasteeseen. Kategorinen iän perusteella rajaaminen on tuhlausta, koska rajattu työikä jättää väkeä väärälle puolelle.
Moninaiset työmarkkinat
Työmarkkinat eivät elä kokoaikaisten työsuhteiden rytmissä, eivätkä ihmiset niiden mukana työllisty koulunpenkiltä tiettyyn ikään saakka. Mustavalkoinen ikäajattelu rajaa työhaluisia, hyväkuntoisia ja osaavia ihmisiä työvoiman ulkopuolelle. Entistä suurempi joukko ikäihmisiä haluaa edelleen tehdä työtä, koska kokevat työn merkityksellisenä. Heille on tilaa, koska tämän päivän monimuotoiset työmarkkinat tarjoavat erilaisia, vaihtelevan muotoisia tehtäviä. On tärkeää, etteivät ennakkoluulot tai kategorinen ikäluokittelu kahlitse työvoiman käyttöä.