Olen toiminut yrittäjänä eläkkeelle jäämisestäni asti ja määräaikaisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa. Molemmat koen innostavina. Haluan edelleen olla kehittämässä suomalaista työelämää työpaikoilla keskiössä työhyvinvointi, työn merkityksellisyys ja tuloksellisuus.

Projektipäällikkönä ”Digistä voimaa työuran jatkoon” -hankkeessa Savon Yrittäjissä 1.6.-31.12.2023.

Hankkeen kohderyhminä

  • työnantajat, 15 eri työnantajaa, mm. Pohjois-Savon hyvinvointialue, Islab, Ylä-Savon seurakuntayhtymä, Lujatalo, Famifarm, Omatalo, Verenpisara, Callwaves, Sakupe, Kuopion aluerekisteri, Järvi-Kuopion seurakunta
  • +55 työntekijät
  • eläkeläiset, mukana 120 työstä kiinnostunutta eläkeläistä

Yhteistyö Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgrenin kanssa on innostavaa.

Saatu palaute valmennuksista erinomaista.

Huomattava alueellinen medianäkyvyys.

Jäin hyvillä mielin pois Itä-Suomen yliopiston palveluksesta vuonna 2020 ja siirryin kolmanteen elämänvaiheeseen yrittäjänä. Rehtori Jukka Mönkkönen hyvästelee.

Jaan kanssanne tarinani, joka alkaa yli kuusikymppisenä. En ollut aikaisemmin juurikaan miettinyt tulevaa eläkeikääni, koska olin sitoutunut työhöni. Tietokirjani ”Taivaallinen työaika” (Edita) oli julkaistu pari vuotta aikaisemmin ja minulla oli jonkin verran luentokeikkoja kirjani pohjalta. Käytännön syistä kevytyrittäjyys ja myöhemmin oman yrityksen perustaminen kiinnosti.

Perustin oman yrityksen ja samalla ilmoitin jääväni eläkkeelle kahden vuoden kuluttua. Työnantajallani oli mahdollisuus seuraajasuunnitteluun ja minulla hiljaisen tiedon siirtoon. Hyvässä työyhteisössä mukavien kollegoiden kanssa tiedon jakaminen oli vaivatonta. Siirryin suunnitellusti kolmanteen elämänvaiheeseen.

Ymmärsin, että eläkeiän lähestyminen ei saa olla tabu, joka verhotaan mystiikalla tai liioitellulla sensitiivisyydellä. Työntekijä on aktiivinen toimija viimeiseen työpäivään saakka – häntä ei kannata päästää ”eläkkeen odotushuoneeseen”. Työssä tulee olla mahdollisuus kehittyä uran päätökseen asti.

Työntekijä voi antaa parhaimpansa

Ikäjohtaminen on aina kiinnostanut minua. Eritoten sen näkökulman löytäminen työn ja työyhteisön kehittämiseen, missä työntekijä – iästään riippumatta – voisi antaa parhaimpansa. Sain olla mukana oman työpaikkani ikäohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tänä päivänä puhutaan ikäymmärryksestä, jolla tarkoitetaan vapautumista kaikista ikään liittyvistä oletuksista. Kyse on siitä, että eri ikäiset työyhteisön jäsenet osaavat viestiä niin, että he ymmärtävät toisiaan. Parhaimmillaan eri sukupolvet rikastavat toistensa työtä.

Esihenkilöt tarvitsevat työkaluja vuorovaikutuksen lisäämiseen varttuneiden työntekijöidensä kanssa. Keskustelin aiheesta monien tahojen kanssa ja erityisen merkittäväksi koin vuorineuvos Reijo Karhisen tapaamisen ja yhteydenpidon hänen kanssaan. Sain tukea ajatuksilleni.

Opiskelin digiyrittäjäksi eläkkeelle jäätyäni

Vuonna 2022 sain useita yhteistyökumppaneita ja yritykseni toiminta pääsi vauhtiin. Opin jokaiselta yhteistyökumppaniltani. Minunlaiselleni yrittäjälle ja palveluilleni on selkeästi kysyntää ja tilaa markkinoilla. Koen yrittämisen tässä elämänvaiheessa merkitykselliseksi.

Työntekijää voi pyytää jatkamaan

Työn ja eläkkeen rajapinta on murtumassa. Eläkeikä ei ole kiveen hakattu. Esihenkilö voi pyytää työntekijää jatkamaan työssään, jos työpaikalla on tarvetta edelleen kokeneen osaamiselle. Eläkkeeltä voi palata työhön.

Työelämän brändilähettiläät

Me eläkeläiset olemme työelämän brändilähettiläitä. Sen vuoksi on tärkeää, että työelämä ei aja meitä loppuun; säilytämme innostuksemme ja energiamme kolmanteen elämänvaiheeseen, millä on myös ikääntyvän väestönosan terveyteen ja hyvinvointiin ratkaiseva merkitys.

Työpaikat, jotka haluavat olla edelläkävijöitä työpaikan monimuotoisuuden, diversiteetin johtamisessa, ovat tulevaisuuden menestyjiä. Näillä työpaikoilla ikäymmärrys eletään todeksi työpaikan arjessa.