Investointi luottamuspääomaan kantaa korona-ajan yli

Karu todellisuus on kohdannut monet työpaikat: kun työnantajan toiminta supistuu, työn tarjonta vähenee. Koronavirus on saanut aikaan yt-neuvottelujen ja lomautusten sekä irtisanomisten aallon Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 5 000 työnantajaa on käynnistänyt yt-neuvottelut ja niiden piirissä on kaikkiaan 451 000 työntekijää, 161 000 on lomautettu ja 20 000 on jäänyt työttömäksi.  Ymmärrettävästikin taloudelliset ja tuotannolliset syyt ovat johtaneet näihin toimenpiteisiin: asiakasvirrat ovat tyrehtyneet, minkä seurauksena kassat ammottavat tyhjyyttään.

Työyhteisön dynamiikka muuttuu

Tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisperusteiden käyttö muuttaa työyhteisön dynamiikkaa. Yt-neuvottelujen käynnistyessä turvattomuus ja levottomuus lisääntyvät,  ja kiinnostus työn tuloksiin vähenee. Tilanteisiin mennään juridiikka edellä, minkä vuoksi byrokratia ja kaavamaisuus astuvat sisään työyhteisöjen arkeen. Henkilöstöryhmien väliset erot korostuvat. Huhut ja kielteiset mielikuvat alkavat voimistua, kun tietoa ei jaeta. Työmarkkinakelpoisuudestaan huolta pitäneet keskittyvät hakemaan töitä muualta.

Sisäinen motivaatio tulevaisuuden tekijänä

Perustarpeet, kuten terveys, turvallisuus ja työpaikan pysyvyys, nousevat pintaan. Kannattaako tässä yhteydessä puhuakaan sisäisestä motivaatiosta ja työn merkityksellisyydestä: autonomiasta, kyvykkyydestä, yhteisöllisyydestä ja hyvän tekemisestä toisille? Kunhan saan pitää työpaikkani, muulla ei ole niin väliä. On  tutkittua, että ne työpaikat, jotka ovat panostaneet henkilöstön ja toimintatapojensa jatkuvaan kehittämiseen, saavat  kriisin jälkeen muita nopeammin liiketoiminnan takaisin kasvun mahdollistaviin uomiinsa. Työntekijän  sisäinen motivaatio on juuri se tulevaisuuden tekijä, jolla tehdään tulosta. Miten johtaja luotsaa joukkonsa tämän kapeikkovaiheen läpi?

Luottamuspääoma nousee keskeiseen asemaan

Hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri työntekijöiden ja työnantajan kesken on kehittämistoiminnan tärkeä edellytys. Luottamusta ei taiota yhtäkkiä, jos ilmapiiri on entuudestaan retuperällä. Luottamus on liima tai laasti, joka pitää työyhteisön kasassa myös kriisin keskellä. Nyt tätä luottamusta punnitaan työpaikoilla ja yrityksissä, jotka joutuvat tekemään kipeitä päätöksiä.  Samalla on kuitenkin tärkeää varautua tulevaan. Työelämän  ja työorganisaatioiden kehittämistyössä ja tutkimuksessa paljon ylistetty luottamuspääoma tulee olemaan keskeisessä asemassa.

”Kuka tahansa ei voi sinua korvata!”

Jos johtaja myös kriisiaikana aidosti arvostaa työntekijöidensä osaamista ja tunnustaa jokaisen työn arvon joutuessaan lomauttamaan, hän rakentaa luottamusta ja samalla tulevaisuuden menestystä. Työntekijän sisäinen motivaatio ei sammu karuissakaan olosuhteissa, jos hän saa riittävästi polttoainetta sen ylläpitämiseen. Myönteinen palaute ja kannustus  ovat ensiarvoisen tärkeitä – juuri sitä polttoainetta, joka virtaa myönteisen viestinnän keinoin. Palautteeksi ei riitä yleiset kiitokset ja julistukset, ennemminkin  henkilökohtainen tunnustus työntekijälle siitä, miksi juuri häntä tarvitaan ja miksi juuri hän on tarpeellinen yrityksen tulevaisuuden rakentajana: ”Kuka tahansa ei sinua voi korvata ja tarvitsemme juuri sinun osaamistasi kriisin jälkeen!”. Jos johtaja on avuton eikä ymmärrä henkilöstönsä merkitystä, myös työtoveri voi vahvistaa tulevaisuuden uskoa, tunnustamalla kollegansa työn arvon. Tämä virittää myönteisen odotuksen kriisin jälkeiseen aikaan, jolloin  työyhteisöt jälleen kokoontuvat ja työ jatkuu.

Lähde: www.tem.fi