fbpx

Helsingin sanomat pääkirjoitus – Ikä ei ole pelkkä numero

Ikä ei ole pelkkä numero

Ikääntyvät pitäisi nähdä yksilöinä eikä pelkkinä numeroina. Suomi voisi olla maailman paras maa ikääntyä, jos niin haluamme.

27.2. 2:00 | Päivitetty 27.2. 11:04

MAAILMAN vanhin mies, espanjalainen Saturnino de la Fuente García, kuoli tammikuussa 112 vuoden iässä. Maailman vanhin ihminen on nyt japanilainen nainen Kane Tanaka, 119, ja vanhin mies venezuelalainen Juan Vicente Pérez Mora, 112.

Suomessakin yli satavuotiaiden määrä on kasvanut nopeasti. Viime vuonna heitä oli jo yli tuhat, kun vuosituhannen alussa yli satavuotiaita oli vain 268 ja 1960-luvun alussa 19. Eliniän pidentyminen tarkoittaakin juuri hyvin vanhojen, yli 85-vuotiaiden määrän lisääntymistä.

Eliniän piteneminen on ihmiskunnan suuri saavutus ja ilon aihe. On iso rikkaus, että yhdessä perheessä voi olla elossa neljä tai jopa viisi sukupolvea yhtä aikaa.

TOIVEAJATTELUSTA huolimatta ikä ei ole pelkkä numero. Ihminen muuttuu, kasvaa ja kehittyy kaiken ikäisenä. Vanhemmiten yksilölliset erot korostuvat entisestään. Eletty elämä, perimä ja ammatinvalinta vaikuttavat paljon siihen, millainen vanhuus kullakin on edessään.

Suomessa terveiden elinvuosien määrään vaikuttaa vahvasti myös sosioekonominen asema. Miesten elinajanodotteessa koulutus- ja tulotason erot voivat vaikuttaa jopa kahdentoista vuoden verran. Jokainen sukupolvi myös vanhenee eri tavoin. Nykyiset 70-vuotiaat ovat terveempiä, koulutetumpia ja toimintakykyisempiä kuin 70-vuotiaat esimerkiksi 1950-luvulla.

Kaikki yli 65-vuotiaat niputetaan monesti yhdeksi ryhmäksi, vaikka kyse on hyvin kirjavasta ihmisjoukosta. 65-vuotias on aivan erilaisessa elämänvaiheessa kuin 90-vuotias. Moni 65–74-vuotias on oikeastaan myöhäiskeski-ikäinen. He ovat useammin auttajia ja hoitajia kuin autettavia ja hoidettavia.

TOISIN kuin yleisesti luullaan, eläkejärjestelmä ei pakota ketään eläkkeelle tietyssä iässä. Eläkkeen kertyminen palkkatulosta päättyy 68 vuoden iässä, mutta sen jälkeen voi halutessaan jatkaa työntekoa. Lykkäyskorotusta saa kunnes hakee eläkettä.

Yli 68-vuotias on myös työnantajalle edullinen työntekijä, sillä hänen palkastaan ei tarvitse maksaa eläkemaksuja. 65–74-vuotiaiden työllisyys on Suomessa kuitenkin selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. Moni tuossa iässä olevista haluaisi kuitenkin olla yhä työelämässä mukana ja kykenisi tekemään esimerkiksi osa-aikatyötä. Työelämän asenteet eivät kuitenkaan tue riittävästi tätä tavoitetta.

Tuoreen haastattelututkimuksen mukaan yli 70-vuotiaat naiset haluaisivat osallistua yhteiskunnan kehittämiseen, mutta he kokevat, että iän tuomaa kokemusta ei arvosteta tai huomata. Ikäsyrjintä on vakava ongelma, koska se pahimmillaan passivoi ja syrjäyttää ihmisiä aktiivisesta elämästä.

Eliniän pidentyessä sairauden leimaamat elinvuodet siirtyvät myöhemmäksi. Vain pieni joukko vanhuksia tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa elämänsä loppuvaiheessa, mutta juuri tätä hoivaa on todella vaikea saada. Hoivan tarve on viime vuosina kasvanut, mutta hoivapaikkojen määrää on vähennetty. Näin ei voida jatkaa.

IKÄÄNTYVÄT pitäisi nähdä yksilöinä eikä pelkkinä numeroina. Jokainen vanhenee omalla tavallaan, ja jokaisella pitäisi olla myös mahdollisuus elää niin kuin haluaa.

Sosiaaliset verkostot sekä mahdollisuus jatkaa työelämässä, tehdä vapaaehtoistyötä ja harrastaa ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Yhdessä hyvän toimintakyvyn ja kognitiivisten taitojen kanssa ne voivat myös ehkäistä dementiaa ja lykätä hoivan tarvetta.

Hyvinvoivat vanhemmat ikäluokat ovat koko yhteiskunnan etu. Suomi voi olla maailman paras maa ikääntyä, jos niin haluamme.

|2022-04-11T09:05:15+03:0011 huhtikuun, 2022|Uncategorized|

Tietoa kirjoittajasta:

Ura- ja työhyvinvoinnin valmentaja, yrittäjä. Autan sekä työnantajia että työntekijöitä pitkien ja laadukkaiden työurien saavuttamisessa. Ratkaisuni on konkreettinen ASKEL3- malli, joka lisää esihenkilön ja työntekijän välistä vuorovaikutusta työuran loppuvaiheessa. Malli edistää työn merkityksellisyyden kokemusta ja sitä kautta työhyvinvointia ja tuloksellisuutta. Työnantajalla on käytettävissä pidempään osaavaa työvoimaa, joka on halukas myös jakamaan tietotaitoaan. Osaamispääoma kasvaa ja työntekijät siirtyvät aikanaan hyvillä mielin kolmanteen elämänvaiheeseen ja toimivat entisen työnantajansa brändilähettiläinä. Eläkkeeltä on mahdollista palata työhön.
Go to Top