Horisontissa siintää uusi elämänvaihe, eläkkeelle siirtyminen. Tärkeä kysymys: asemoiko työntekijä itsensä eläkettä odottavaksi vai työssä jatkavaksi? Työssä uudistuminen lisää aktiivisia työvuosia.
Työssä uudistuminen edellyttää:
- Itseohjautuvuutta, työntekijän kykyä johtaa omaa uraansa siirtymävaiheen lähestyessä.
- Psykologista turvallisuutta; uutta elämänvaihetta lähestytään rennossa ja avoimessa ilmapiirissa. Seniorin on turvallista kertoa toiveistaan ja paljastaa suunnitelmansa. Häntä ja hänen osaamistaan arvostetaan.
- Uudistavaa johtamisotetta, ns. regeneratiivista johtamista, jossa otetaan huomioon kokonaisuus: työntekijän inhimillinen kestokyky, organisaation toimintakyky ja kestävä kehitys tulevaisuuteen nähden.
Työntekijä ei ajaudu siirtymävaiheeseen eläkettä odottavana ajopuuna, vaan hänellä on suunnitelmia myös työhön ja osaamisen jakamiseen liittyen. Hän osaa toimia eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtää työyhteisön monimuotoisuutta. Hänellä on motivaatiota uudistua työssään ja kehittää sitä.
Hiljainen tieto siirtyy vain psykologisesti turvallisessa työyhteisössä. Turvallisuuden tunne ei ole tahdon asia vaan yksilöllinen kokemus. Turvattomuus siirtää tähtäimen eläkkeeseen, eikä seniori ole halukas jakamaan tietotaitoaan, mikä heikentää työpaikan toimintakykyä.
Uudistava, regeneratiivinen johtaminen ei toimi vain tässä hetkessä, vaan sen vaikutukset ulottuvat tulevaisuuteen – pitkälti myös tulevan eläkeläisen hyvinvointiin ja terveydenhoidon tarpeeseen.
Jos uran päätösvaiheessa työntekijän inhimillinen kestokyky vedetään äärirajoille ja energiat kulutetaan loppuun, hän ajautuu passiivisena uuteen rooliinsa. Tilanne on huono, jos siirtymävaiheessa katkeroidutaan. Eläkeläisen hyvinvoinnille ja terveydelle on tärkeää, että hänellä on hyvä mieli ja energiaa löytää merkityksellistä tekemistä uudessa elämänvaiheessa.
Uudistava johtamisote ottaa huomioon siirtymävaiheen: esihenkilö ja työntekijä yhdessä paneutuvat tehtävänkuvaan huolehtimalla, että työtehtävät ovat kiinnostavia ja mielekkäitä. Työntekijä voi käyttää osaamistaan ja opastaa myös muita. Tähtäin ei ole eläkkeelle siirtymisessä vaan työssä jatkamisessa.
Työntekijää voidaan pyytää uudelleen työhön eläkkeeltä. Työvoimapulan, huoltosuhteen ja kestävän kehityksen kannalta tämä on merkityksellistä.
