Loppuelämän tulot
Jos töitä jatkaa vuoden yli vanhuuseläkeiän alarajan, kasvavat loppuelämän nettotulot keskimäärin lähes 10 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen tuoreista laskelmista. Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja tulevaisuudessa. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa. Toki vaakakupissa painavat muutkin yksityiselämän asiat: mm. perhetilanne, onko puoliso jo eläkkeellä, oma terveydentila, asumisolosuhteet, harrastukset jne.
Työssä jatkaminen ja työpaikan ilmapiiri
Merkittävin tekijä työssä jatkamiselle on kokemus oman työn merkityksellisyydestä sekä johtaminen ja työpaikan ilmapiiri. Olen kuvannut asiaa seuraavan nelikentän avulla, jossa pystyakselilla on työuran jatkuminen ja vaaka-akselilla työpaikan ilmapiiri, avoimuus (kuva avautuu klikkaamalla linkkiä)
Työyhteisön avoimuus ja työuran jatkuminen
Eläkkeen odotushuone
Vanhuuseläkkeelle voi jäädä ”eläkkeen odotushuoneen” tai työuran kyllääntymisen kautta. Eläkkeen odotushuoneella tarkoitan olotilaa, jossa seniori itse, hänen lähijohtajansa ja koko työyhteisö jää odottelemaan työstä poistumista. Työntekijältä ei odoteta mitään uutta, odotetaan vain ajan kulumista, kunnes määräaika työstä poistumiselle täyttyy. Rutiinitehtävät hoituvat ja piikit aamukammassa vähenevät. Joillekin tämä sopii ja toiset turhautuvat tilanteeseen.
Pitäkää tunkkinne
Lähtö voi tulla yllättäenkin: työntekijä ei ole halunnut kertoa eläkeaikeistaan etukäteen ja hän todellakin yllättää työyhteisönsä, pahimmassa tapauksessa ”pitäkää tunkkinne”-periaatteella. Tilanne on hankala työyhteisölle, koska eläköitynyt on vienyt tiedot mennessään eikä tehtävien uudelleen järjestelyyn ole osattu varautua.
Työuran kyllääntyminen
Työura voi kyllääntyä suunnitelmallisesti ja avoimesti. Seniori on kertonut hyvissä ajoin työuran pituuden ja työpaikalla on osattu varautua tilanteeseen. Uuden elämänvaiheen monet mahdollisuudet houkuttavat ja työntekijä on itseohjautuvasti suunnitellut päättävänsä työsuhteen. Seniorilla on halua käyttää osaamistaan jossain muussa muodossa, esimerkiksi uudessa työsuhteessa, yrittäjänä tai vapaaehtoistyössä.
Pitkän työuran tekijät
Pitkän työuran todelliset tekijät haluavat työltään merkityksellisyyttä; he ovat kiinnostuneita työstään ja työn kehittämisestä. Työsuhde rakentuu arvostuksen ja luottamuksen varaan. Eläkeikä ei merkitse työuran loppua: yhdessä lähijohtajan kanssa suunnitellaan tulevat työvuodet, joissa seniori voi käyttää vahvuuksiaan ja osaamistaan. Hän on halukas jakamaan tietoa ja olemaan mukana kehittämistyössä. Lähijohtaja voi reilusti pyytää eläkeikää lähestyvää edelleen jatkamaan työnantajan palveluksessa: työtä voi tuunata ja työaikaa optimoida. Seniorit kokevat tämän arvostavana palautteena.
Tulevaisuuden voimavara
Paitsi että nämä pitkää työuraa tekevät kasvattavat loppuelämän varallisuutta, he kasvattavat myös henkistä pääomaa. He siirtyvät kolmanteen elämänvaiheeseen sisäisen motivaationsa ja energiansa säilyttäen, mikä toimii voimavarana tulevaisuudessa.
Lähde: https://www.etk.fi/ajankohtaista/naiset-hyotyvat-elakkeen-lykkaamisesta-miehia-enemman/
