Marketta Rantama ja Paula Aikio-Tallgren
Kirjan tavoite ja kohderyhmät
Kirjan punainen lanka punoutuu makrotason eläkepoliittisten toimenpiteiden tarkastelusta mikrotason käytäntöihin. Eläkepolitiikkaa käsitellään toistuvasti mediassa mikä heijastuu myös työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluihin. Eläkeläisten kasvava määrä ja eläkevarojen riittävyys aiheuttavat huolta ja johtavat eri sukupolvien vastakkainasetteluun. Negatiivisen keskustelun sijaan työpaikoilla tarvitaan toimivia käytänteitä.
Lähdemme liikkeelle työpaikkatasolta. Valtiovallan toimet ovat pidentäneet työuria, mutta työpaikkojen käytännöt ovat pitkälti lapsenkengissä. Kirja muotoilee yhteiskunnallisen tahtotilan konkreettisiksi askelmerkeiksi työnantajille, esihenkilöille, +55v työntekijöille ja eläkeläisille. Kirjan tavoitteena on tuloksekas ja merkityksellinen työ eläkeiän lähestyessä sekä eläkkeeltä töihin palatessa.
Stereotyppisiä ikäasenteita tuodaan julkisuudessa esille, mutta mielestämme tärkeämpää on hyvin mallien esiin tuominen. Sen vuoksi halusimme kirjoittaa myönteisen narratiivin +55v työelämän mahdollisuuksista, joihin olemme hakeneet esimerkkejä myös naapurimaista. Puhumme urahuollosta, jolla vältetään leipääntyminen ja joka antaa askelmerkkejä osaamisen päivittämiselle. Tuomme esille ikärakenteen keskustelua hallitsevalle taakkatulkinnalle, jossa väestön vanheneminen nähdään vain kustannusrasitteena ja yhteiskunnallisena onnettomuutena.
Työurana loppuvaiheessa ja jo eläkkeellä olevissa on työkykyisiä, osaavia ihmisiä, joilla edelleen on halua tehdä työtä. Onko Suomessa varaa työvoiman haaskaukseen, kun luutuneet asenteet estävät tämän työvoimapotentiaalin käytön? Haluamme romuttaa työpaikkojen ”Eläkkeen odotushuoneet” ja tarjota eläkeläisille väylän takaisin työelämään.
Työn murrosta ja eläköitymistä käsittelemme pääasiassa yksilön näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää huomata, että Suomen lähihistorian eläkejärjestelmät linkittyvät vahvasti kulloiseenkin kansantalouden tilaan. Eläkejärjestelmä ei elä umpiossa, vaan peilaa joko suoraan tai viiveellä kulloinkin vallitsevaa poliittista päätöksentekoa, arvoja ja maailman muutoksia. Näitä kuvaamme kirjan kakkososassa, jossa käymme läpi eläkejärjestelmien muutoksia aina 1970-luvun lopulta näihin päiviin ja vaikutuksia kansantalouteen.
Lopussa menemme kohti 2030-lukua ja kysymme millaiset opit ja teemat nyt kannattelevat monimuotoista ja haasteellista työelämää.
Näin luet tätä kirjaa
Kuvaamme ikäjohtamista ja työurien näiden kohderyhmien näkövinkkelistä. Haluamme ymmärtää näiden henkilöiden asemaa ja tilannetta työyhteisöissä – asioilla kun on aina vähintäänkin kaksi puolta. Parhaat tehot lukijana saatkin siten, että asemoidut avoimin mielin työnantajien, esihenkilöiden, +55 v. työntekijöiden ja eläkkeellä olevien tilanteisiin.
Kakkososassa selaamme suomalaisen työelämän historiaa ja haemme syitä siihen, miksi nykyinen eläkejärjestelmä on sellainen kuin se on ja millaiseksi sitä on vuosikymmenten aikana muokattu. Vertaamme sitä myös naapurimaihin ja katsomme miten Ruotsin ja Tanskan eläkejärjestelmät asemoituvat suomalaiseen järjestelmään.
Käymme lisäksi kirjoittajina keskinäistä pohdintaa eri aihealueista ja myös kyseenalaistamme tiettyjä toimenpiteitä. Näihin pohdiskeluihin kutsumme lukijat mukaan.
Kirjan lopussa on lisämateriaalia kuten Seniori CV ja Urakeskustelupohja sekä lähdeviitteet, joihin kirjan tutkimustieto perustuu. Kirjan käytännönläheisestä luonteesta ja luettavuudesta johtuen viittaamme silloin kun kyseessä on suora sitaatti. Faktaosiossa on myös esimerkkilaskelmia työnteosta eläkkeellä sekä muuta lainsäädäntöön liittyvää materiaalia.
Kirjan kommentaattoreina ovat toimineet vuorineuvos Reijo Karhinen ja maaneuvos, Kevan entinen toimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Kiitämme myös Eläketurvakeskuksen ja Suomen Yrittäjien asiantuntijoita arvokkaasta konsultaatiosta.
Kirjan kirjoittajat
Marketta Rantama
(YTL) on yrittäjä, tietokirjailija ja eläkeläinen. Hän on toiminut 10 vuotta työeläkkeiden parissa ja 30 vuotta HR:ssa, josta 20 vuotta henkilöstöjohdon tehtävissä. Marketta on ajatusjohtaja ikäjohtamisen ja eläkkeeltä töihin -teemoissa. Kotipaikka Kuopio.
Paula Aikio-Tallgren
Toimitusjohtaja (eMBA) Paula Aikio-Tallgrenilla on perheyritystausta ja hän on toiminut liike-elämässä vaikuttajana ja yrittäjäjärjestön aktiivina viimeiset parikymmentä vuotta sekä nyt alueellisen yrittäjäjärjestön toimitusjohtajana. Kotipaikka Kuopio
