Ikäsyrjintä on laissa kielletty ja työpaikat kirjaavat ohjelmiinsa noudattavansa nollatoleranssia. Työntekijäkokemus voi olla toisenlainen: kokenut työntekijä alkaa iän myötä tuntea nahoissaan, että hän kuuluu poistuvaan kalustoon. Ikä näyttää edelleen olevan este rekrytoinnille. Työpaikan arkikäytännöt eivät vastaa ylätason ohjelmajulistuksia.
Vanhuuseläkehakemusten tulva
Eläkehakemusten määrä on paikoin jopa 20-kertaistunut viimevuodesta. Luvattu jättikorotus motivoi vanhuuseläkehakemuksen jättämiseen. Huima indeksikorotus on selkeä kannustin eläkkeelle, jota mediassakin syksyn mittaan on rummutettu ahkerasti. Mutta onko tämä ainoa syy – tuskinpa työssään viihtyvä tarttuu täkyyn, joka on kompensoituu ajan myötä palkalla ja eläkekarttumalla työn jatkuessa? Voisiko vanhuuseläkehakemusten tulvan osasyynä voi olla huono kohtelu – jopa ikäsyrjintä työpaikoilla?
Työikäisen väestön väheneminen
Työikäisen väestön vuosittainen nettomenetys on väestön vanhentumisen myötä noin 10 000 henkilöä seuraavan 20–30 vuoden ajan. Nuoremmasta päästä työikään tulevan väestön määrä ei riitä paikkaamaan eläköityviä.
Työsuhteita päättyy ja vanhuuseläkehakemuksia tulee nyt tulvimalla eläkelaitoksiin. Ilmiö on hämmästyttävä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa puhutaan työvoimapulasta.
Ikäsyrjintä on laissa kielletty
Ikäsyrjintä on laissa kielletty ja työpaikat kirjaavat kuuliaisesti ohjelmiinsa noudattavansa nollatoleranssia. Ikäsyrjintä on TEM:n Elina Pylkkäsen arvioin mukaan ilmeisin syy sille, miksei ikääntyneempää työvoimaa hyödynnetä enemmän (KL 13.7.2022).
Vanhuuseläkeiän täyttäminen avaa kunniallisen reitin pois työelämästä. Eläkeoveen on helppo tarttua, jos työpaikalla on joutunut sivuraiteelle, eritykseen tai kuulee jopa eläkkeelle patistelua. Ikäsyrjintä voi olla hienovaraistakin: työntekijän tulee perustella ja selitellä, miksi hän ei heti eläkeiän täytettyään lähdekään. Ihminen aistii työpaikan tunnelman ja tekee herkästi omat johtopäätökset. Miksi jatkaa ei-innostavassa työssä, kun unelma eläkkeestä on toteutumassa?
Ikä ei ole este rekrytoinnille
Työnantajat pelkäävät varttuneenpien palkkaamisessa riskejä sairaspoissaolojen lisääntymisestä ja työkyvyttömyydestä. Niinpä osaavat ja sitoutuneet hakijat helposti karsiutuvat jo alkuvaiheessa.
Käsitys iäkkäämpien työkyvyttömyysriskistä on haudattu jo vuonna 2007, jolloin ikäneutraali työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli otettiin käyttöön. Ikä ei korreloi sairauspoissaolojen kanssa merkittävällä tavalla. Vanhemmat työntekijät eivät ole kustannusriski työnantajalle.
Selkeytä työn tavoitteet
Johtamiskäytännöt nuupahtavat eläkeiän kynnyksellä, jos tavoite siirtyy työstä eläkkeeseen. Kokeneen työntekijän arvoa ei tunnusteta, vaikka hän olisi työpaikkansa työmyyrä, tietopankki ja stabilisaattori. Tavoitteita ei asetta ja päämääräkin liukuu sinne ”ansaituille eläkepäiville”, mitä lähtökahveilla sitten korostetaan ja toistellaan.
Kokemuksen arvostaminen on vastalääke ikäsyrjintään. Menestyvät työnantajat pitävät kiinni konkareistaan ja rekrytoivat uusia – henkilön ikä on sivuseikka. Jos esihenkilö tunnistaa työntekijän vahvuudet, työtehtävät voidaan suunnitella sekä työnantajan tavoitteita toteuttaviksi että työntekijälle mielekkäiksi. Kun työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä häntä arvostavassa työyhteisössä, hän jatkaa mielellään työtään ja jakaa tietotaitoaan työpaikan sisällä.
Marketta Rantama, yrittäjä, ikäjohtamisen asiantuntija, Kuopio
Duunitori on julkaissut tämän vieraskynäbogissaan
https://duunitori.fi/tyoelama/ikasyrjinta-tyopaikalla-vieraskyna
