Iästä ei kukaan tänä päivänä välittäisi puhua. ”Ikä on vain numeroita” -sanonta on yritys peittää sitä, että vanhenemista pelätään. Kukaan ei ainakaan halua leimautua ”vanhaksi” työpaikallaan. Silti työpaikoilla tarvitaan ikäjohtamista, jossa sanaa ”ikä” ei heti selitettäisi pois.
Eläkeläisetkin työssä
Eläkkeelle siirtymisikä on myöhentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ja nyt haastetaan eläkkeeltäkin mukaan työelämän talkoisiin. Eläkeläiset vastaavat kutsuun mielellään, jos sopivia tehtäviä on tarjolla ja työnvälitys toimii kitkatta.
Vanheneminen ei ongelma
Kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä Työterveyslaitoksen Ikävoimaa työhön -kirjassa todettiin:
- On epäinhimillistä ja luonnollisen kehityksen vastaista rakentaa sellaista työelämää, jossa ihmisen vanhenemista pidetään ongelmana ja rasitteena.
Vanhenemisprosessit muuttuvat ajan myötä, hyvänä esimerkkinä on elinajan pidentyminen. Millaista roolia työelämä näyttelee elinajan muutoksissa? Voiko hyvä työ hidastaa ja toisaalta huono työ kiihdyttää vanhenemistamme?”
Ikääntyminen ja vanheneminen ovat eri asioita. Ihmiset ovat ikääntymisen suhteen tasa-arvoisia: kalenteri-iällä mitattuna kaikki ikääntyvät joka päivä. Vanhenemisen suhteen tilanne on toinen, sillä ihmiset vanhenevat hyvinkin eri tahtiin riippuen perintötekijöistä, elämäntavoista ja olosuhteista.
Ihmisen suhtautumistapa vanhenemiseen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin vaikuttaa oleellisesti hänen hyvinvointiinsa. Vanhenemisen kuvastoa hallitsee kehon suorituskyky ja sen heikkeneminen: fyysiset muutokset koetaan usein menetyksinä ja siksi negatiivisina.
Toinen huolta herättävä ja siksi keskusteluissa korostuva asia on muisti. Varttunut työntekijä saattaa korostaa ja toistaa ”vikojaan” omassa puheessaankin.
Varttuneen voimavarat
Varttunut on elänyt kaikki ikävaiheet kartuttaen ominaisuuksiaan. Parhaimmillaan ne näkyvät hänen työssään viisautena, kokonaisuuden hahmottamisena, olennaisen tunnistamisessa ja sitoutumisena.
Työntekijä alkaa kuitenkin eläkeiän lähestyessä pitää omaa osaamistaan vaatimattomana ja rutiininomaisena. Jos työntekijää ei osata työpaikalla johtaa hänen vahvuuksiaan tukien ja hyödyntäen, työntekijän identiteetti ja itsearvostus alkavat murentua. Silloin konkari näkee tulevan eläköitymisen turvallisena ja kunniallisena reittinä ulos työelämästä. Työnteon lopettamisesta tulee tavoite, jopa vuosia ennen eläkeikää.
Vaarana on, että esihenkilönkin huomio lipsahtaa työstä työntekijän eläköitymisen odotteluun – jopa sen toivomiseen. Työyhteisökin saattaa työtoveriaan leikillisesti tuuppia samaan suuntaan kyselemällä: ”Joko sinulla on aamukampa?”
Ikäjohtaminen kunniaan
Ikäjohtaminen nousi teemana vahvasti esiin vuosituhannen vaihteessa ja se tuotti kansallisia ja yrityskohtaisia ikäohjelmia. Käsitettä kritisoitiin, koska sen uskottiin johtavan eri ikäryhmien välisten erojen korostumiseen. Kritiikin kohteena oli ikäjohtamisen kapeutuminen erityisesti ikääntyneiden jaksamisen ja työkyvyn tukemiseen.
Taustalla oli huoli siitä, että ikääntyneiden näkeminen erityiskohtelua tarvitsevana työntekijäryhmänä johtaa iän korostamiseen. Senioreiden leimaamista homogeenisena ryhmänä onkin syytä kaikin keinoin välttää.
Ikäjohtaminen tarkoittaa kaikenikäisten erityistarpeiden ja vahvuuksien huomioon ottamista henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Käsitettä on laajennettu urajohtamisen ja moninaisuuden/monimuotoisuuden johtamisen suuntaan tavoitteena ihmisten erilaisuuden hyödyntäminen.
Tässä käsiteviidakossa varttuneet jäävät auttamatta taka-alalle. Peräänkuulutan ikäjohtamisen paluuta ”ikä”-painotuksella. On todella tärkeää, että lähellä eläkeikää olevista työntekijöistä pidetään kiinni ja heitä kannustetaan jatkamaan työuraa. Yrityksen osaamispääoma ja sitä myöten kilpailuetu kasvavat, jos kokeneiden työntekijöiden kokemustieto pystytään tunnistamaan ja sitä käytetään työuran loppuun asti. Samalla huolehditaan tiedon luotettavasta siirtämisestä ja sisäistymisestä.
Ikäjohtaminen on oiva työkalu varttuneiden työntekijöiden vahvuuksien tunnistamiseen sekä ennen kaikkea arvostavaan kohteluun. Ikäjohtamisen valmennus on tarpeen. Uskon, että tämä sataa myös yhteiskunnan laariin eläkeläisten hyvinvointina ja aktiivisuutena.
(Kuva otettu 3.4.2021 Leppävirran Särkijärvellä)
Tilaa ilmainen opas:
