Työurani varrella näin  monenlaisia eläkkeelle lähtöjä. Yhdet haihtuvat työpaikaltaan vähin äänin – heidän lähtönsä huomaa vasta jälkeenpäin. Toiset lähtevät kiitospuheiden saattelemina ja juhlittuina. Joillekin lähteminen on vaikeampaa, mutta monet ovat helpottuneita sulkiessaan työpaikkansa oven viimeistä kertaa.   Eläkepuheet ovat yleisiä kahvihuonekeskustelujen aiheita: ”Kunpa pääsisin eläkkeelle!” ”Eläkeikä nousee ja täällä varmaan ollaan vielä ikäloppuina rollaattorin kanssa!” Asia konkretisoituu, kun yllättäen yksi jos toinenkin kollega saavuttaa eläkeiän.  Eläkkeelle siirtymistä pidetään henkilökohtaisena asiana ja monet ajattelevat, että tyylikkäintä on poistua rivistä vähin äänin.  Mieleen saattaa kuitenkin jäädä kaihertamaan: minua ei muistettu edes lähtöpäivänä. Työtoverit jäävät hämilleen ja työnantaja miettii, miten lähtijän työt hoituvat jatkossa.

Työsuhteen päättyminen edellyttää irtisanoutumista

Työuran päätös on iso muutos työntekijälle, työnantajalle ja koko työyhteisölle. Eläkehakemuksen tekeminen on henkilökohtainen asia, mutta työsuhteen päättäminen edellyttää irtisanoutumista, josta työnantaja antaa päätöksen. Työsuhteen päättyminen on vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä. Siihen  on hyvä varautua keskustelemalla oman esihenkilön kanssa.  Kehityskeskustelu tarjoaa tähän luontevan foorumin, toki muukin yhteydenpito. Keskustelun fokuksessa ei kuitenkaan ole työntekijän lähtö vaan se, miten työuran päätösvuosista saadaan sekä työntekijän että työnantajan kannalta hyvät ja tulokselliset. Keskiössä on seniorin osaamisen hyödyntäminen, mikä edellyttää kehityksessä mukana pitämistä ja arvostavaa kohtelua.

Seniori vallankäyttäjänä

Eläkeiän kynnyksellä seniorista voi tulla myös merkittävä vallankäyttäjä. Hän voi epämääräisesti viitata tulevaan eläköitymiseensä työtehtävien yhteydessä ja kieltäytyä työn kehittämisestä odotellessaan työvuosien karttuessa parempaa eläkettä. Työtoverit ovat varpaillaan ja välttelevät kysymyksiä, jotka voitaisiin tulkita ikäsyrjinnäksi. Samalla seniori  panttaa tietoa eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta ja saattaa olla muutekin haluton jakamaan asiantuntemustaan. Tällainen pattitilanne voi kestää vuosia. Jos työpaikka on tyhjäkäynnillä, yksittäinen työnantaja maksaa kallista hintaa pitkästä työurasta.

Seuraajasuunnittelu

Tieto eläköitymisajankohdasta mahdollistaa seuraajasuunnittelun, mikä on työnantajalle ”mahdollisuuksien ikkuna”. Työtehtävän järjestelyn kaikki vaihtoehdot ovat käytettävissä. Voidaan katsoa, millaista osaamista on tarjolla talon sisällä ja ulkopuolella. Vapautuva työpaikka mahdollistaa myös kaivatun urakierron. Työstä irrottautuminen on työhön perehdyttämiseen verrattava prosessi – seniorin tehtävänä on luovuttaa työyhteisöön ja työtehtävien hoitoon liittyvä hiljainen tieto eteenpäin. Tiedon luovuttamiseen on varattava aikaa yhtälailla kuin uuden työntekijän perehdyttämiseen.

Onnistunut irrottautuminen

Onnistunut työstä irrottautuminen on palkitsevaa sekä työntekijälle että työnantajalle. Työntekijä voi siirtyä uuteen elämänvaiheeseen hyvillä mielin ja työnantaja saa hänestä hyvän ”brändilähettilään” tuleviksi vuosikymmeniksi. Kun seniorin tietotaito yhdistetään uuteen osaamiseen hallitusti, työnantajan osaamisvaranto kasvaa. Hyvillä mielin eläkkeelle siirtynyt välittää myönteistä työnantajakuvaa ja ylipäätään positiivista kuvaa työelämästä.